pari kysymystä tuli ilmi renkaista ja oktaaneista

[Kaupp1nen]

1. onko kokemusta semmosesta hommasta että oottako katastanna ikänään pyöriänne alkuperäisellä venakkorenkailla, nehän ei taijja e hyväksyttyä mallia oikein olla? mänisköön läpi vae pitäskö vaihtaa ?

2. onko jossakkiin myynnissä semmosta ainetta että voepi pentsiinin oktaani lukua tiputtoo? eekös ne käätä 80 oktaanista siellä idemmässä..?

[cedricfan]

1. onko kokemusta semmosesta hommasta että oottako katastanna ikänään pyöriänne alkuperäisellä venakkorenkailla, nehän ei taijja e hyväksyttyä mallia oikein olla? mänisköön läpi vae pitäskö vaihtaa ?

Täh, onko niitä muitakin gummeja kuin venäläisiä? Kyllä ne läpi menee, jollet oo kairannu lisää kuvioo :-D

2. onko jossakkiin myynnissä semmosta ainetta että voepi pentsiinin oktaani lukua tiputtoo? eekös ne käätä 80 oktaanista siellä idemmässä..?

Juu, vaikkapa petroolia. Mutta kun ovatten nykysin kalliimpaa kuin tuo halpa bensiini. Jollet käy idässä tankkaamassa aitoa maatalouslaatua

[K-rotta]

Melko turhaa on alentaa oktaanilukua.Menikös se niin että mitä suurempi oktaaniluku niin sitä suurempi puristuskestävyys.Korkeaoktaanisempaa mitä koneeseen on suositeltu voi siis käyttää mutta toisinpäin ei kannata edes kokeilla.Tämmöstä tuli mieleen näin äkkiseltään .Korjatkaa jos olen väärässä :-D :-D

[MATTI]

Terve
kun rekisteröin -94 mallista urrea vuonna 2002, ei kelvannut venäläiset
kumit kun ei ollut valmistajan merkkiä eikä dot tai E merkintää. Mutta
vastaavanlaisilla kumeilla tiedän kyllä rekisteröidyn ainakin yhden -93
mallisen pyörän. Nykyisissä Venäläisissä renkaissa on valmistajan painatus ja sen pitäisi riittää. Luulisin tämän myös riippuvan hieman
pyörän valmistusvuodesta, että niinköhän noissa vanhemmissa vaaditaan?
ei kai ainakaan E-2(22) merkintää valojen laseissa, niinkuin näissä -90
luvun vermeissä.

[Kaupp1nen]

kiitoksia vastauksista, tulin vaan kuulleeksi vähän semmosta että kuumus liikoo ysivitosella, näin venakot sanovat.

[Uralrane]

Hakutoiminto on (tuossa yläreunassa) näppärä, suosittelen.

http://www.uralroikka.net/pulinat/viewtopic.php?t=1709

Ja muutenkin tämäntyyppisiä asioita on enemmän tuolla teknisessä osiossa.

Edit CF: Siirretty siis sinne ja otsikkoa muokattu

[Kaupp1nen]

jep, katsellaan tarkemmin tulevaisuudessa sieltä hausta sitten! :D

[hyvonenh]

Mites näiden bensojen lyijyt/muut korvaavat lisäaineet ?
Ainaskin Eestin tuttavat sanoi pyörien koneiden särkyneen kun siirtyivät nykybensoihin.
Saksalaisten nettikaupassa ainakin näytti olevan urren kansia jotka on tehty lyijyttömälle nykybensalle (kovin kalliita...)
Mitenkähän venäläiset originaalit kestää..vai lirutellaanko lisäaineita?
Itte koitan ajaa venäjän bensalla A76 tai 92 tai jotain vastaavaa...

[kelju m63]

Viisi vuotta ajettu ilman lisäaineita ja hyvin tuntuu pelittävä, eikä oo tehty remonttia ja tankattu 95 kone o -71v mallia :-D :-D

[KAH]

Olen laittanut lurauksen 2-t öljyä silloin tällöin tankkiin.
Bensa 95, 15000km ilman ongelmia.

[Uralrane]

Virallisesti kai nämä tarvitsevat venttiilisuoja-lisäaineen. Alussa käytin sitä, sittemmin lopetin. Ja kas- koneistamolla tehdyt venttiilinohjarit narahtivat kiinni venttiiliin. Nyt on alkuperäiset ohjurit ja taas käytän venttiilisuojaa. Oktaaneita luonnollisesti 95.

[cedricfan]

Otetaas pakkia ja perehdytään hieman paremmin siihen venttiilien suoja-aineeseen...
Lyijyä käytettiin alunperin bensan laadun parantamiseen, ei venttiilien suojaksi. Vuosien varrella tuli sitten ilmi myös tuo suojaominaisuus, joka oli hyvä monelle moottorille, joskaan kaikki eivät sitä tarvitse.
Yleensä niitten moottoreiden jotka toimivat yhtä hyvin lisäaineettomalla lyijyttömällä päämarkkina-alue on ollut USA. Syynä katalysaattori, joka ei lisäaineista eikä lyijystä pidä. Samoin kaikki kat-aikakauden muutkin koneet: ei lisäaineita. Mutta ajallisesti tarkkoja rajoja ei ole, eurooppalaiset alkoivat yleisesti totuttautua lyijyttömään 80-luvulla ja japanilaiset jo 70-luvulla kuten jenkit hieman aiemmin. Siinä siis historiaa ja syitä.
Se suoja-aineen vaikutus sitten. Pehmentää venttiilin iskua istukkaan ja estää kiinnihitsautumista. Sama minkä lyijy teki, mutta lyijy kertyi paikkoihin ja värjäsi (myös tulpat). Nykyiset K- tai Na-pohjaiset korvikkeet ei kerry eikä värjää, siksi esim tulpan värissä on eroa.
Tarvitaanko lisäainetta riippuu monesta seikasta. Eli vaikka kansi olisi tarkoitettu lyijylliselle bensalle ei lisäaine silti ole aina tarpeellista. Pääjujuna on venttiilien kylmyys! Mitä tiiviimmin venttiili sulkeutuu ja sitä paremmin lämpö johtuu pois niin lisäainepuskuriakaan ei tarvita. Ja mitä vähemmän moottoria rasitetaan sitä vähemmän tulee lämpöä: yksinkertaista siis. Ja jos lisäainepuskuria ei ole, niin ykkösseuraamus on se että venttiili kuluu nopeammin eli säätöä tarvitaan tiuhempaan, mutta ei minkään tarkan tai säännöllisen kaavan mukaan. Ja yhtä ainoata oikeaa vastausta ei ole, koska riippuu moottorin materiaaleista, kunnosta ja käytöstä.
Ilman suoja-ainetta ajaminen on riski, jos kyse on vanhemmasta moottorista, jonka kantta ei ole päivitetty. Riski saattaa olla pieni, ja johtaa vain jonkin verran normaalia tiheämpään venttiiilien säätötarpeeseen. Mutta se saattaa johtaa isompiinkin vaurioihin ja siksi minä itse käytän. Samoin sisäänajossa tilkka kaksitahtiöljyä varmistamaan kuivan nykybensan voiteluominaisuuksia.
Ja valurauta sekä karkaisematon teräs ovat materiaaleja jotka vaativat aina lyijyn korvaavaa lisäainetta.

[Uralrane]

Huolimattomasti luettuna tuosta saattaa lukea asian niinkin, ettei lisäainetta välttämättä tarvita. Enpä toiste välitä avata konetta moisen litkun puutteeseen. Tietty ne koneistamon tekemät ohjarit olivat varmaan tehty tiukaksikin. Mutta kestivät ajoa siihen saakka, kunnes lopetin litkun käytön. Tietysti jos on tarpeeksi välyksiä ja ajelee hissukseen, voi pärjätä ilmankin. Tuurillakin tuntuu olevan merkitystä.

Lyijyä käytettiin alunperin bensan laadun parantamiseen, ei venttiilien suojaksi.

Nakutuksen kestoa parantamaan, kun konetehot kasvoivat. Samalla huomattiin että se suojaa myös venttiili-istukoita. Toimii pienissä määrin myös lämmönkestävänä voiteluaineena erityisesti pako-ohjarissa.

Mitä tiiviimmin venttiili sulkeutuu ja sitä paremmin lämpö johtuu pois niin lisäainepuskuriakaan ei tarvita.

Löysät venttiilijouset -ja liian usein vielä kantavat näissä meidän vehkeissä.

Ja mitä vähemmän moottoria rasitetaan sitä vähemmän tulee lämpöä: yksinkertaista siis.

Näitä ylitehokkaita ja erityisen siroja koneita ei siis koskaan ylikuormiteta? :-D

Riski saattaa olla pieni, ja johtaa vain jonkin verran normaalia tiheämpään venttiiilien säätötarpeeseen.

Tai venttiilien palamiseen.

Ja valurauta sekä karkaisematon teräs ovat materiaaleja jotka vaativat aina lyijyn korvaavaa lisäainetta.

Istukat taitavat olla valurautaa.

Makuasia, sanoi Musti kun pall.. nuoli. Kukin viimekädessä hajottaa koneensa omalla tavallaan. Yhtään ikiaikoja kestävää kun en ole tavannut.

[cedricfan]

Ilman suoja-ainetta ajaminen on riski, jos kyse on vanhemmasta moottorista, jonka kantta ei ole päivitetty. Riski saattaa olla pieni, ja johtaa vain jonkin verran normaalia tiheämpään venttiiilien säätötarpeeseen. Mutta se saattaa johtaa isompiinkin vaurioihin ja siksi minä itse käytän.

Eli tuossa vielä kerrran korostaen lopun yhteenveto, ettei kukaan lue huolimattomasti. Ja Uralranen huomautukset ovat juuri kuten pitääkin, en vaan uskaltanut kirjoitella vieläkin pidempää tekstiä. Nyt on kuitenkin selvät syyt ja perusteet kirjattu, joten jokainen tehköön itse päätöksensä.

[Ripa]

Renkaista sn verran että katsastuksessa menee kyllä vanhemmat pelit läpi Venäläisillä renkailla.
Eri juttu kenen hermo kestää ajaa niillä sadekelillä.