URAL ROIKKA keskustelualue

Hyvin yleinen lineaariregulaattori 7805 jossa lähtöjännite on 5v. Drop out jännite on 2V. Eli tarvii vähintään 7v sisään, että voi reguloida jännitteen 5V:iin. Jos on alle 7V niin ulostulojännite tippuu alle 5V:n. Kyllähän se elektroniikka voi toimia 4 V:llakin.

Aaah. Eli se kolmijalka regulaattori vähentää, mutta päästää kuitenki läpi vaikka jännite pienempiki?

Selittäs miksi sain aikonaan 12V kärjettömän pelaamaan 6V MT neprissä. Eikä ollu pärrässä kaikki iha justiin vaan enemmänki sinnepäin...

Kaverilla näyttäisi olevan tällainen kuvan paketti nepparissa ja nyt tartteis mitata vastusarvot tuosta puolasta.
https://easthighway.com/fin/tooted.p/vi ... tytys.1838

Koitin selata sivustoa, mutta en löytänyt tälle arvoa mistään.
Sattuuko joku muistamaan?

Luvalla sanoen...tuo puola on luokaton..
Mielestäni ei kannata edes mitata,vaan vaihtaa se parempaan..

Ei ole tää puola enää tuotannossa. On kadonnu maailmasta. Uudet valetut EVO puolat on korvannu kääryleet, mikä ei ole huono uudistus.

Venäjllä myydyt tän näköiset puolat oli usein Kiinalaisia kopioita aidoista Sovek puolista. Ne oli sitte oikeesti huonoja. Aito Sovek pärjäs paremmin.

Terve

Tuo kyseessä oleva puola kannattaa antaa parhaalle kaverille ja itelle hankkia oikea puola... >>>> Sovek:

Kiitoksia neuvoista, sana välitetty eteenpäin.
Tällä kertaa selvittiin onneksi vain virtapiuhan katkeamisella.

Kuinka tämä pitäisi olla kytketty? M-72 ja 6v
https://postimg.cc/gnnpJFHh
https://postimg.cc/LY39ztJZ
Punainen Puolan plussaan ja musta puolan miinukseen
tällä hetkellä ja sininen kytkemättä ja kokeilin niin antaa kipunaa tulpalle.
Jos kytken sinisen virtaan niin tulppa sirisee jatkuvasti.
Onko oikein vai väärin. Ohjeet on vain sille liitin mallin puolalle mukana ja siinä ohjeistetaan jotenkin näin kytkemään.

Ne johdot jotka tulee sytkän "samasta" pisteestä" ,.yleensä 2 kpl punaista ,,menee puolan + ja yleensä toinen samaan tai sitten virtalukko + , mutta ne kumminkin virtalukon + virtaan . Ja se toinen (melkein aina musta , ja tulee sytkän eri liitoksesta) menee puolan toiseen nastaan . Onhan sulla napaisuus - maahan? ja ehjä puola? Voit myös kokeilla laittaa sen (sinisen)jos se tulee samasta portista kun se punainen suoraan virtalukon + johtoon , muuttuuko tilanne. Voihan se poksi olla sökökin ja jos se toimii sillä yhdellä + johdolla jätä se toinen (sin) kytkemättä, niiden pitäisi tulla siellä poksissa kumminkin samaan nastaan.

Terve

K3 puola vasen, + puola oikea

Toinen + virtalukolle

Tuota tuota, olen tässä hieman testaillut tuota oman kärjettömäni sytytysennakkoja ja mietin että onkohan näissä jotain eroja paljonko "musta laatikko" säätää ennakkoa? Nykyinen sytytysjärjestelmä on edellisen omistan asentama, mutta samalta se näyttää mitä verkkokauppa myy sivuventtiilikoneeseen:
https://verkkokauppa.ural.fi/tuote/2525257

Kevät lähestyy ja kuivat asfalttitiet alkavat houkutella vääntämään kaasukahvaa enemmän kuin mitä talvella oli mahdollista. Pari viikkoa olen nyt kuunnellut moottorista täyskaasulla ajaessa ajoittaista kilinää. Loppuu jos kaasua hieman höllentää. Jos kaasua itsepäisesti pitää avattuna, kilinä on korviin särähtävän inhottavaa sekä moottorin kulku tuntuu ikäänkuin tukehtuvan.

Sytytystulpat ovat lämpimällä moottorilla testatun 2,5km täskaasuajon jälkeen ( sammutin lennosta, ei käynyt tyhjäkäyntiä ) sopivan ruskeat, joten nakutusta epäilen tuon kilinänkin aiheuttajaksi. K-750 sivuventtiilikoneeseen on tehty ajoitusikkuna, ja lyöty merkki yläkuolokohtaan sekä noin 7,5-8mm männän liikettä ennen yläkuolokohtaa. Eikös tuo liene ihan järkevä maksimiennakko tuolle koneelle?

Jos sytytyksen merkkiledi sammuu yläkuolokohdassa, niin kierroksia antaessa bilteman strobovalolla katsottuna ennakko säätyy selvästi yli tuosta maksiennakon merkistä? Olen talven ajanut tuollaisella ajoituksella, mutta nyt säädin niin myöhäisemmälle että strobolla katsottuna ennakot eivät ylitä tuota maksimiennakkoa. Merkkiledi syttyy jo selvästi männän mennessä alaspäin, moottori näyttäisi silti käyvän lämpimänä tyhjäkäyntiä sen verran isoilla kierroksilla että yläkuolokohdan merkki on srobolla suurinpiirtein nähtävissä. Tällä asetuksella moottori ei täyskaasulla kilise, huippunopeus näytti vähenevän noin 5 kilometrillä sekä yleinen kulkupuoli muuttuvan kokonaisuudessaan hieman rauhallisemmaksi. Ei tuhottoman laiskaksi kuitenkaan.

Vikaa tai heittoa voi toki olla tuossa vanhassa strobovalossakin. Tai muualla moottorissa. Taidan tuosta säätää ripaus kerrallaan ennakkoa suuremmaksi ja katsoa missä kohtaa ajoittaiset kilinät alkavat. Eihän tuolla tietenkään ole täyttä kaasua tarkoitus ajella koko aikaa, mutta valtatielle liittyessä olisi mukava kiihdyttää tarvittaessa "rekkavauhtiin" ilman että koko masiina hajoaa kappaleiksi.

Vai lisäänkö rajoitinpalikat dellortojen luistien liikettä hillitsemään

Kyllähän se sivuventtiili K kovia ennakkoja tarvii..max ennakon olisi hyvä olla siellä 36 eykk korvilla , ja alkujaan se max. ennakko täpätään päälle heti kun kone käynnistyy. Siis vapautetaan myöhästysvaijeri tankokytkimestä ja kaikki ennakot on päällä. Kovat ennakot pitää koneen viileempänä kun ns. putkessa poltto. Alle ykk perusennakot tyhjäkäynnilläkin tekee käynnistä aika "löysän mulkun" .. K:ssa on hyvä olla myös pieni perusennakko (vaikka 5 astetta) ja sitten se max. saa olla siellä jopa yli 36 eykk. Viritetyissä K:n koneissa on käytetty max. ennakkona jopa 44 eykk ennakoita. Palotapahtuma on perverssin palotilan ja kanavien takia mielenkiintoinen, ja jos K:n koneen kantta ja kanavia modaa virtaavimmiksi pitää venttiilin välyksiä säätää isommiksi jotta konetta saa hyvin kuumana edes käyntiin. Kokeile suuremmilla ennakoilla ,ja riippuen koneen rakenteesta säädä venttiilinvälyksiä . Jos palotila on karstainen saattaa siellä olla hehkuvia kohtia jotka ennakkosytyttää seoksen liian aikaisin. tuossa yksi taulukko ennakot/isku

Terve

Lättäpään ennakkomerkki löytyy vauhtipyörältä käytetään kärkipoksin PM05 kanssa, silloin kun ennakkovaijeri on löysällä...



Ps tosin hankala käyttää käyvässä koneessa, mutta jos on tehty tarkastus tulppa vauhtipyörälle, niin siirtää tämän tiedon siihen

Uskila kirjoitti: ↑25.03.2024 08:43 Lättäpään ennakkomerkki löytyy vauhtipyörältä

No OhO. Siinähä on valussaki kolmio tehtynä. Aina oppii lisää

Lättäpäiden kanssa käyny niin että summassa porannu lohkoon tirkistyspaikan ja sitte mittaillu merkit vauhtipyörään mutulla männästä arpoen. Mutta tämähän onkin tehtävissä iha hallitusti.

Säätelin tänään sytytystä, nostin ennakkoa enemmän niin että kilinä kuului jo selvästi. Tästä portattain takaisinpäin, niin sopivan pirteä kulku ilman nakutteluja löytyi. Kyllä se merkkiledin sammuminen täytyy myöhäiselle yläkuolokohdan merkistä laittaa. Tällöin tyhjäkäyntiä käydessä ennakko on kyllä selvästi paremmalla puolella. Mutta! Täytyy nuo tehtyjen ajoitusmerkkien oikeanlaisuuskin vielä tarkastaa. Viiden asteen ero kampiakselilla menee vielä nopeasti tönärillä mäntää mitaten ohi niin että heilahtaa. Minulta pitäisi kyllä heittokellokin löytyä, sillähän sen selville saisi kaikkein tarkimmin.

Enpä tuosta nyt ala ongelmaa tekemään, jos vaikuttaa ajon aikana toimivan. Moottorin lämpöjä ajon jälkeen en ole hetkeen tosin mitannut, laitan tarkastuslistalle.

Karstat raaputtelin palotilasta kun vaihdoin talvella kannentiivisteet. On siis puhdistettu hetki sitten, mutta kyllähän se mustaksi näyttää jo muuttuneen kun tulpan reistä tiirailee. Se palotilan muoto kun ei lähentele puolipalloa sitten millään niin lienee väistämätöntä

Venttiilinvälykset olen pitänyt 0,2mm suuruisina imun ja paon molemmat. Ei vara venettä kaada!

Strobovalon mukaan sytytyksen älylaatikko säätelee sytytystä melko tarkalleen 40 asteen verran. Onkohan oikealla hehtaarilla, tällöinhän 5 asteen perusennakolla maksimiennakot olisivat jo viritetyille vehkeille tarkoitetut. Tosin jälleen, se ajoitusmerkkien tarkastus täytyy tehdä. Entä kuinka tarkka tuo strobokaan sitten on, mene ja tiedä... Plus se käsisäätöinen ennakonsäätö on toiminut riittävän tarkasti näissä jo yhden ihmisiän verran. Ei korjata sitä mikä toimii...

Varaston irtomoottorissa ei ollut vauhtipyörässä noita Uskilan näyttämiä merkkiviivoja Mutta lohkosta löytyy "valukolmion" kohdalta sellainen valupiikki samasta kohtaa. Tosin nyt kun asiasta on puhetta, taidan väittää että kytkintä syksyllä vaihtaessani näin tuollaiset raapaisut pyörässä olevassa moottorissa. Vannomaan en tosin mene...

Stroboa käytettäessä jos käyttää ennakon säätö ruuvia , siis ykk merkkiin ajoitettaessa , tulee muistaa tuplapuolajärjestelmän toiminta. Hukkakipinän takia pitää strobon asetus olla 2 tahtisen , eli kipinä per kierros. Taasen virranjakajaa käyttävissä laitteissa tulee kipuna vain tarvittaessa elikkäs joka toinen ykk.
Siis perinteisen automopiilikäyttöön tarkoitettu strobo ei ole sisäiseltä ennakonlaskentamatematiikaltaan paras 2 tahti tai hukkakipinä järjestelmän ajoitukseen.
T.hh

Strobona on moneen tarkasteluun ihan paras se "halvin" esim.Bilikan ajoituslamppu, ilman mitään esiasetteluja..eli välähtää kun lähtee, tyyliin.

Kiitän vastauksista! Tuo strobon ennakkoälyn sopimattomuus ei mieleeni edes juolahtanutkaan. En koske nupikkaan niin oletan että välähdys tapahtuu oikeassa kohtaa.

Tarkistin heittokellolla ajoitusmerkit, ykk on aivan kohdallaan mutta ennakkomerkki onkin tehty 31-32 asteen kohdalle. Täppäsin toisen merkin muutaman asteen edemmäs, ja siirsin ennakkoledin sammumaan ihan hitusen ennen yläkuolokohtaa.

Varsinainen syykin tuohon nakutteluun taisi löytyä: Vasen sylinteri oli aivan täynnä karstaa, vaunun puoli oli oikein hyvä: vain pienessä "pintanoessa". Otin vasemman sylinterinkin irti ja tarkistin että männänrenkaat eivät ole vaurioituneet. Hyvältä näytti, en alkanut uteliasuuttani irroittamaan renkaita männästä koska poikkihan ne silloin menisivät kun ei ole uusia käsillä... En sitten tiedä mikä tuon on noin karstoittanut, kaiketi sitten talven hissutteluajot Puhdistetuilla palotiloilla muutaman kaasuttelun jälkeen ei enää nakutteluita ainakaan korviin kuulunut ja pyörälle tuntui meno maistuvan. Katsotaan kuinka kevät alkaa sujumaan. Mikäli takatalvilta siis vältytään.

Jaaha, kipinä hukassa...
Jännite tulee systeemille ja johtoliitokset näyttäisi olevan kunnossa. Kävin naapurissa, pyörä hyrskytteli tyhjäkäyntiä, pukkasin pyörän alas seisontatuelta ja sammui. Ei käyntiin mitenkään... Tyhjäkäynnillä akkujännite 6,3V, vähän kun kierroksia nostaa, menee yli 7V.

Puola:

Puola:

Onkos tuolla puolassa elektroniikkaa sisässä vai onko se vain puola, eli saako sen kuntoa resistanssimittauksella testattua?

Vai kummitteleeko tässä liian matala akkujännite, toimiiko tämä huonosti 6V systeemissä?

Peruspuola se on, että mitata voi. Se on sitten toinen asia, että selviääkö mittaamalla mitään oleellista. Ehkä se, että toimiiko puola yleensä ollenkaan vaiko ei. Piilevät viat jää huomaamatta. Lämpötila myös vaikuttaa resistansseihin. Lämpimässä näyttää enemmän kuin kylmässä.

Herää epäilys myös, onko akku hieman väsähtänyt.

Vähän alan kallistua sille kannalle, että jännite ei jostain syystä ajoittain riitä, koska joskus on ollut mahdoton käynnistää polkemalla, mutta työntämällä on lähtenyt.

6.3v on täyden akun jännite. Toki tuollainen kärjetön sytkä lakkaa kipinöimästä kun jännite laskee tietyn raja-arvon ali, toisin kuin kärkisytkä. Mutta se on kai tuossa vasta alle 6v jännitteillä.
Tässä on nyt viime aikoina ollut jonkinlainen puolien hajoamis epidemia, että voisin lämpimästi suositella kokeilemaan toisella puolalla kuitenkin.

Käykö kärkipelin puola kärjettömään?

Verkkokaupassa näkyy olevan vain kärjellisen 6V puolaa sekä 12V kärjettömän suurtehopuolaa, jonka kohdalla esitetään epäilys 6v riittävyydestä.

Tuota olisi saatavana:

https://verkkokauppa.ural.fi/tuote/18892100

Uskilalla ainakin taitaa olla käytössä 12 volttinen suurtehopuola 6 voltin järjestelemässä eikä ole menoa tainnut haitata. Päinvastoin, toiminut oikein hyvin? Bilteman yleismittarilla mitattuna 12V suurtehopuola kyykkäsi 5,5-5,7V kohdalla. 12V akusta, kuten tuossa toisessa ketjussa kirjoittelinkin.

Minun ymmärtääkseni kärjellisen puola sopii ihan ok kärjettömään sytkään, mutta ei toisin päin.

Kärkipuola ei välitä ohjaako sitä kärjetön vai kärjet. Se räppää kun maa irtoaa. 6V malli tekee lakon 5V kohdalla. 12V kääryleet on toiminu itellä yleensä 9V asti.

ja

Kärjettön tehopuola ei välitä ohjaako sitä kärjetön vai kärjet. Se räppää kun maa irtoaa. Konkan ja kärjet se kyllä tuhoaa jos niillä koittaa.

Kärjeton tehopuola myös imee itteensä _mitä sähköö vaan_ koska siinä on minimi sisäinen vastus. Se räppää niin että tuntuu. Menee se 6V pyörässäki ku kaikki on tikissä ja akku tapissa. SItteku akku vähänki kumartaa ei polkeminen lopu koska ohjainpoksi häviää virtakisan puolalle.

Jep, 6V puola tilattu, jospa se sillä viisastuisi.

No niin, puola paikallaan ja koeajo ajettu.

Toimii ok.

Resistanssiarvot samanlaiset uudessa ja vanhassa.

Huomasin, että tulpanjohtojen kiinnitys ei ole mitenkään erityisen tukeva näissä, liekö vika ollut sillä suunnalla...

Mutta saattoihan se vanha puola lämmetessään lyödä läpikin.