URAL ROIKKA keskustelualue

Moi!

Olen ajanut kansivena Uralilla koneremontin jälkeen n. 2500km.
Nyt on ilmaantunut vikaa... ylämäkeen vedättäessä kuuluu vasemmalta puolelta "tikitystä", joka taas häviää tasaisella ajaessa.

Puran lähipäivinä vasemman kyljen, mutta ajattelin katsastaa kuka pystyy näillä tiedoilla päättelemään äänen syyn...

Jaa ,a voipi olla mitä vaan.. Männänrengas? Mulla kuuluu oikealta puolelta sellaista raplatusta tietyllä kierrosluvulla.. Selviää ens talvena.. Jos selviää.. Onko tehot vielä tallesa? Savutusta?

Tehot on yhtä huimat kuin ennenkin.
Ei savuta.

Nakuttaa. Säädä sytkä. Tai sitten kiertokangen laakerit väljät...

Laihalla...nakuttaa

Moro .
Vasemmassa korvassa tinnitys vikaa .
Koneessa ei mitää vikaa ,
oliko minkälaiset kierrokset ja mikä vaihde mäkee ylös ajettaessa ,
pienempi välitys ja kaasua eipä taira kuulua tikitystä

Pyörässä on vaunuperä. Vaihde nelosella ja "normi" kaasut.
Nopeus mittarin mukaan ~70.

Jos epäilisin kangen ylä- tai alapään laakerointia,kokeilisin näin:

Kansi irti,sitten kierrä ensin mäntä ykk:hon,ja sen jälkeen alas pari senttiä,jolloin kampiakseli vetää kangen laakerointien välysraot auki männän puolelta (yläpuolelta). Sitten kumivasaralla tai muulla vastaavalla (vaikka rystysillä) hillitty isku männän päähän.
Jos kalahtaa,niin välystä on liikaa.
Mutta voipi olla et nakuttaakin,siis sytyttää ennen kipinätä.

Eikös ne vaihtoehdot siinä sit ollukki...siis nää oireet ku syntyy kuormitettaessa?

Terve

Pistetään villi veikkaus, nokkakepin takakuppi väljä...

vielä villimpi veikkaus: kuulo toisesta korvasta huonontunut

Käännä sytytystä vähän myöhäsemmälle ja kokeile ajamalla häviääkö ääni, kärkien nokassa voi olla kulumaa toispuoleisesti jolloin ajoituksessa voi olla eroa sylinterien kesken tai sitten kuten Uskila sanoi niin nokkaakselin takapään laakeri väljä jolloin voi tulla heittoa sytkään.

JA VASTAUS ON:

Otin pöntön irti ja männässä oli hankautumista havaittavissa.
Hoonasin sylinterin Motonetin vispilällä ja venttiilinhiomatahnalla.
Laitoin tilalle uuden männän, johon laitoin Igorin renkaat.
Ajoin n. 50km ja kone leikkasi kahdesti (kevyesti) kiinni
(juttua pystymetän yhteydessä http://uralroikka.fi/pulinat/viewtopic.php?f=10&t=6844).

Eli, eli... pönttö irti: Uusi mäntä pilalla. Hioin kuvassa olevan männän hankaumat pois ja laitoin takaisin kiinni.
Tässä männässä on siis saksalaiset painerenkaat ja öljyrengas. Alin öljyrengas on Igorin.
Nyt käy pirun nätisti!

Eli diagnoosi: En tiedä missä oli vika, mutta toimii taas!
(eipä ole ensimmäinen kerta kun länsimainen tiede ei pysty selittämään Uralin mekaniikkaa)

timo999 kirjoitti:Hioin kuvassa olevan männän hankaumat pois ja laitoin takaisin kiinni.

Samanlaisia kokemuksia ja eräs toveri tuumas että hoidahan viilaamalla jos muuten mäntä ehjä... Kuvassa viilahoitoa tienpäällä matkalla itäpyöräralliin. Lättäpäässä on ny molemmat männät viilattu ja ajo sujuu.

minäkin suoritin juuri kyseisen viila operaation yhdelle mäntäparille. konetta ei oo kyllä vielä kokeiltu tulille...että saas nähdä

Villi huhu karjalasta kertoo, että ovat käyttäneet uusia mäntiä sorvissa ko. asian ehkäisyys?

Tiedä sitten onko vain aakkosbaari juttu vai tosiasia ,mutta saattas vaikuttaa todelta....

Ainaskii Etelä-karjalassa on sorvattu.
Siis yhdet urren männät leipoi kiinni juuri männänrenkaiden alueelta. Aikani tapahtumaa ihmeteltyäni mittasin männistä halkaisijan rengasvyöhykkeeltä ja totesin niiden olevan samassa mitassa kuin hieman rengasvyöhykkeen alapuolelta.
Vertailu toisiin mäntiin osoitti männissä olevan liikaa tavaraa , ts. männän yläosan olevan liian tiukka.
Sorvattiin siten , että männänrengasvyöhykkeen halkaisija on n. 0,5 mm pienempi kuin männän nimellishalkaisija. Mitoitus siis perustui terveistä , uusista männistä mitan kopiointiin.
Ja hyvä tuli.
Johtopäätelmänä tästä oon pitäny että nykyisin mittaan aina männän halkaisijat useemmasta kohasta, jos vaikka Sergeiltä ( tai Dengiltä ) on jääny yks työvaihe pois...

t.hh

Huhu siis pitää paikkansa,nämä jutut minä kuulin pohjois-karjalasta, kun vaihdoin farkut verkkari housuihin..

Mutta asiaan , tapahtuuko tuossa männässä nyt lämpölaajenemista , vai mistä moinen leikkaminen johtuu? Alumiini vs.patarauta

Mutta asiaan , tapahtuuko tuossa männässä nyt lämpölaajenemista , vai mistä moinen leikkaminen johtuu? Alumiini vs.patarauta

Alumiinin lämpölaajenemiskerroin on rautaan nähden osapuilleen kaksikertainen, että siitä johtuu...

Terve

Juu niinhän se on, että kylmä kone on väljä ja kunnes saavuttaa normilämmöt, niin silloin käyntivälyksen pitää olla sopiva.

Joo ja se männän yläpää on käyntilämmösä kuumempi ku helema ku se lieska lämmittää sitä yläpäätä ja öliy jähyttää alhaalta. Sen takia se pittää sorvata kylymänä kartioksi että se ois käyntilämmöisä suora.

Naarmuituneisuutta täälläkin,ja parissa kohti lievää pinnan sulamista,sekä viime- että toissatalven tarkastuksessa. Ovat kuitenkin pelittäneet kiitettävästi,rujosta näöstään huolimatta.
No,pintaa se vaan on...

Pinnan ehostus hiomapaperilla,tietääkseni ihan käypä konsti.

Nuo A-kokoiset ukrainalaismännät tais olla hiukka liian tiukat,kun asensin ne kolmisen vuotta sitten.
No,ompa nuita sit hiottu ajan kans sopivan naftiksi. Eivät ainaskaan kolise!!!

Hiomanauhalla on kätevä hioa,kun sen kietasee männän ympäri ja vetelee eestas.

Rengastus on tässä iigor,aatu,aatu,iigor.

Täytyy tunnustaa,että toleransseja en kummemmin mittaillu. Vähä niinku sormituntumalla,ja sillä periaatteella,et liian pieni mäntä hölskyy,ja liian iso ei mahu sisään. Sopiva on siitä väliltä.

Kuva viime talvi.

onks siel mäntä pyöriny ympyrää vai mistä noi poikittais jäljet on

Eikös tuo kuvassa oleva mäntä ole se viilattu? Jossain muistaakseni luki silleen...

separaattori kirjoitti:onks siel mäntä pyöriny ympyrää vai mistä noi poikittais jäljet on

Poikittaiset raidat on jotain tehtaan jäljiltä jääneitä,liekö sorvista...
Aika hurjan naarmusiahan noi männät on,ittekki ihmettelin kun vuos sitten avasin paikat,että ompas pehmiää ukrainalainen alumiini,mutta valittamatta ovat työnsä tehneet.

Kyllähän ne rumimmat rokkaritkin aikoinaan oli niitä parhaita rokkareita!

Saa nähä millaset männät sieltä tänä talvena paljastuu,laitetaan kuva.
Nätithän ne oli uutena,mutta näihin mäntiin sopiikin hyvin vanha sanonta:
Kauneus on katoovaista,mutta rummuus senku lissääntyy.

Niillä tehtaan jäljiltä olevilla poikittaisilla raidoillakin taitaa olla oma merkityksensä.

Minullaki koossa leikkasi männät kiini kuumana kun jähtyi hetken lähti käymään niin kun ei mitään vikaa oiskaa. Muutaman kerran hion pienemmäksi niitä kyllä ne sitte sopi liikkuun .Tein mittauksia tarkalla mitalla ristiin useammasta kohtasta mäntää .Ja lämmitin välillä kuumailmapuhaltimella ja mittasin lämmöt jossai toisella saalla männän halkaisija oli enämpi kun pytyn kylmänä.Niin kyseessä oli venäläinen koon ylikoko mäntä.Taisi saaha hukkaan nämä mittaus pöytäkirjat tallin siivouksen yhteytessä.

Onko aatun puristusrengas oikein päin kun on alhaalta hankautunut ja ylhäältä ei? Vai onko krapattu seki ennen kuvan ottua?

MT-11 kirjoitti:Onko aatun puristusrengas oikein päin kun on alhaalta hankautunut ja ylhäältä ei? Vai onko krapattu seki ennen kuvan ottua?

On ne asennettu renkaan TOP-merkinnän mukaisesti,silloinhan tulee renkaan loivempi syrjä kanteen päin.
Jossain keskustelussa kyselin,miks niin päin,...mitä jos laittais toisin päin? Arveltiin,et sillon mäntä muuttuis "öljypumpuksi",pumppais öljyä kanteen.

Terve

Kyl määki laitaisin nuin päin...

Niin ja kannattaisiko järjestys sekarengastuksessa olla ylhäältä alas: aatu, igor, aatu, igor ? Ylin rengas on kaikkein kovimmilla ja vauriot alkavat yleensä siitä. Alin öljyrengas taas on vähän niinkuin varman päälle. Toiset jättävät sen poiskin.