Lättäpään kansien viilaus, tai siis täyttö

[aki]

Terve!
Muistaakseni joku on joskus täyttäny hitsaamalla kannessa olevan kynnyksen juuren, noin niinku tiukemman puristussuhteen toivossa? Oliko enempi haittaa kun hyötyä? Pari kolme hepokattia tai nyyttonia lisää olis kiva, vaunuilemiseen meinaan..

[Dneprman2013]

Tuolla on jotain...

http://k750.myluna.de/?session=cea7a45b ... id=0&rkey=

[viilari]

Tuli tehtyä M-72 kannet tuon edellämainitun saksalaisen sivun kuvien mukaan, eli hitsaustäyttö ja hionta. Kyllä jonkinlaista kierrosherkkyyden lisääntymistä on havaittavissa.

[Kootteri]

Tuo Saksalainen kansimodaus näyttää olevan aika ok. Vastaava modaus kanssa työn alla.
Hyvin pitkälti ideassa kopioitu jenkki lättäpäiden palotilamuotoja ja kanavamuutoksia.

Ahneeksi ei kannata hommassa ryhtyä, koska jos tuosta vielä edelleen paljon lisä täyttää niin samalla alkaa kaasukanava itse sylinteriin ahdistamaan.
Toki kantta voisi muotoilla paremmaksi, mutta kun puristusta pyrkii lisäämään niin helpolla myös hengitys huononee, joten hyöty on??

"Relieving:iä" (kanavan suurennusta lohkoa avartaen) ei taida kannattaa näihin vehkeisiin enää tehdä lisää, se mitä on tehty on tehty jo tehtaalla.
Monesti jenkki puolella tuota "Relieving:iä" on tehty masinoihin joissa kansitaso on suora ja kaikki imu-/pakokanava on ollut vain kannessa.
M72/K750 pyörissä venttiilit on vinossa ja kanavia kairattu sylinteriin jo tehtaalla. Tästä lisä suurentaminen vain vähentää ennestäänkin jo alhaisia puristuksia.

[Kalle]

Tuo Saksalainen kansimodaus näyttää olevan aika ok. Vastaava modaus kanssa työn alla.
Hyvin pitkälti ideassa kopioitu jenkki lättäpäiden palotilamuotoja ja kanavamuutoksia.

Ahneeksi ei kannata hommassa ryhtyä, koska jos tuosta vielä edelleen paljon lisä täyttää niin samalla alkaa kaasukanava itse sylinteriin ahdistamaan.
Toki kantta voisi muotoilla paremmaksi, mutta kun puristusta pyrkii lisäämään niin helpolla myös hengitys huononee, joten hyöty on??

"Relieving:iä" (kanavan suurennusta lohkoa avartaen) ei taida kannattaa näihin vehkeisiin enää tehdä lisää, se mitä on tehty on tehty jo tehtaalla.
Monesti jenkki puolella tuota "Relieving:iä" on tehty masinoihin joissa kansitaso on suora ja kaikki imu-/pakokanava on ollut vain kannessa.
M72/K750 pyörissä venttiilit on vinossa ja kanavia kairattu sylinteriin jo tehtaalla. Tästä lisä suurentaminen vain vähentää ennestäänkin jo alhaisia puristuksia.

Mulla on ollut ajatuksena täyttää kansia reilusti ja laittaa noin millin matalampi mäntä ja tehdä sitten "Relieving:iä" Sen verran että puristus suhde nousisi 7. Samalla millin kansipahvin ajattelin laittaa http://s8.photobucket.com/user/Kohgs/me ... ort=3&o=19
http://s8.photobucket.com/user/Kohgs/me ... ort=3&o=20

[Kootteri]

Mulla on ollut ajatuksena täyttää kansia reilusti ja laittaa noin millin matalampi mäntä ja tehdä sitten "Relieving:iä" Sen verran että puristus suhde nousisi 7. Samalla millin kansipahvin ajattelin laittaa
http://s8.photobucket.com/user/Kohgs/me ... ort=3&o=19
http://s8.photobucket.com/user/Kohgs/me ... ort=3&o=20

Hyvältä ainakin näyttää tuo pytyn palotilan kiilto.

Matalampi mäntä, onkos tää niitä Datsunin mäntiä?
Mahlen 0217900 olis taas erä saatavana, mitat täysin samat kuin alkuperäisessäkin männässä (21mm tappi/79mm bore).
Mahlella pääsis samaan lopputulokseen vähemmällä työllä, kun ei tarvis vättämättä kuin kantta viilailla.

Ootko muuten alustavasti mittaillut millasiin puristuksiin tuossa pääsisi sopivilla täytöillä?
Koossa nuo venttiilit on sen verran paljon sivussa sylinteristä, että ihan hirmu korkeisiin puristuksiin ei taida kuitenkaan päästä, etteikö virtaus alkaisi ahdistaan.
Ja pitää myös muistaa, että aina kun puristus kasvaa niin palotilan lämpökin kasvaa. Tiedä sitten mikä tälläisessä ilmajäähdytteisessä on ns järkevä maksimi.

Omat kannet on vielä sen verran raakaversioita (molemmat hitsattuna, toinen karkeasti hiottuna), etten ole päässyt tilavuuksia mittaileen.
Omissa pytyissä on ainakin jonkin verran keskenään eroja ja nuo puristussuhteet pitää ainakin koittaa viilata mahdollisimman tasan molemmin puolin.

[kmz.k750]

[/quote]Ja pitää myös muistaa, että aina kun puristus kasvaa niin palotilan lämpökin kasvaa. Tiedä sitten mikä tälläisessä ilmajäähdytteisessä on ns järkevä maksimi.[/quote]

Puristuksista en tiedä mutta voimaa tulee ja kestää kuormaa olla kyydissä n.150kg sekä päivätasolla esim. ajelee yhtä soittoa 500 - 800km niin moottori varmaankin lämpenee...männät alkaa vähän sulaan pakoaukon kohdalta kuvan mukaisesti.

[MATTI]

Terve
Venäläisissä ilmajäähy kansiventtiili koneissa se "sulake" korkeille puristuksille /korkeammille lämmöille kansissa on venttiilinohjaimet ja lähinnä niiden paikoillaan pysyminen. Mäntiä en kokeiluissa saanut yhtään sulamaan, mutta männässä tapin reiän ympäristöön alkoi ilmetä tunkeumanesteellä tutkiessa pieniä halkeamia, ja silloin kyseessä oli aika hyvälaatuinen ns. hasting mäntä. Sivuventtiilikoneissa taitaa tuo seoksen liike/täytös olla tuolla palotilalla kai lähinnä kerrostumista...ja en tiedä kuinka herkästi tuo detanoi? Tuosta kuvasta vaan tuli mieleen että olisiko kumminkin kysymys detanoinnista kun tuo männän reunus ei muistuta perinteistä "tötterön" sulamisen kaltaista pyöreämuotoista sulaa...Puristussuhteen noston myötä pitäisi osata etsiä oikeaa sytytyskäyrää jotta korkeammalla suhteella ei tarjota max.kierroksilla samaa ennakkoa kun matalapuristeisella maamoottorilla. Minulle tuo moottoripyörän sivuventtiilikone on sen verta muinaismuisto etten sitä juuri tunne, mutta millainen paljealue tuossa rakenteessa oikein syntyy..?

[Kootteri]

Sivuventtiilikoneissa taitaa tuo seoksen liike/täytös olla tuolla palotilalla kai lähinnä kerrostumista...ja en tiedä kuinka herkästi tuo detanoi?
Puristussuhteen noston myötä pitäisi osata etsiä oikeaa sytytyskäyrää jotta korkeammalla suhteella ei tarjota max.kierroksilla samaa ennakkoa kun matalapuristeisella maamoottorilla.
Minulle tuo moottoripyörän sivuventtiilikone on sen verta muinaismuisto etten sitä juuri tunne, mutta millainen paljealue tuossa rakenteessa oikein syntyy..?

Jostain lukenut, että sivuventtiilipelillä max puristukset liikkuu ~7:1 paikkeilla.
Suurin ongelma sivuventtilikoneissa on kai tuo palotilan huono muoto missä etenkin pituus aiheuttaa ongelmia.

Pitkässä palotilassa sekoittuminen ei ole tasaista (detonoivia kohtia/seoksia) ja ja myös palotahti tapahtuu hitaammin (vaatii enempi syttyennakkoa).

Aikoinaan nuo ensimmäiset sivuventtiilikoneiden palotilat oli pitkiä ja avoimia.
Myöhemmin sitten Sir Harry Ricardo keksi (tai ainankin puolesta puhui) tuon paljealueen (=Kannen täyttöä männän päältä) hyödyn.
Puristustahdin aikana mäntä siis painaa kaasun pois männän päältä ja samalla aiheuttaen kaasuseokseen voimakasta pyöteisyyttä itse palotilassa.
Pyörteisyys taasen sekoittaa kaasuseoksen tasaisemmin ja nopeammin palavaksi seokseksi. Ja nopeammin palava seos ei vaadi niin paljon ennakkoa.
Paljealueen lisäys siis lyhentää lättäpään palotilaa ja sen aiheuttama pyörteisyys parantaa kaasuseoksen sekoittumista/palamista. Näistä suurimpana hyötynä saavutetaan detonoinnin vähentymistä.
Paljealueen kasvatus myös lisää aavistuksen puristuksia joten kokonaistehokin kasvaa puristuksen/paremmin palavan seoksen kautta.

Tässä yksi linkki missä esimerkki Ricardon tekemistä palotilan muutoksista: http://mtfctulsa.com/Tech/head_design.htm
Lisää aiheesta voi hakea internetistä lataamalla jostain kirjan "The High Speed Internal Combustion Engine by Harry Ricardo".

Viimeisenä virityksenä näihin lättäpäiden palotiloihin on kehitellyt Intialais herra Somender Singh, joka on puolesta puhunut urien kairaamista palotilaan. Herra on tehnyt yhdessä tutkimustyötä esim Briggs&Strattonin kanssa.
Urilla saataisiin hänen mukaansa ohjattua paloa nopeammin myös palotilan perille. Internetistä löytyy paljon lisäjuttua ja kuvia hakusanoilla "Singh Grooves".
Nykymoottoreissa noilla urilla ei taida juurikaan olla käyttöä, mutta pitäisi kaiketi toimia lättäpäässä kohtuu hyvin parantaen polttoainetaloutta, keskialueen vääntöä ja vähentäen detonointi herkkyyttä.
Dynotestejä ei netistä oikein löydy, mutta yleisesti kyllä puhuttu urien toimivuudesta.
Huipputehoa urat aavistukset tiputtaa, mutta haitaneeko tuo jos keskialueella vääntö toimii paremmin ja nakutus yms muut haitat samalla vähenee.
Monissa viritetyissä koneissa myös todettu tyhjäkäyntiominaisuuksien parantuneen urien myötä.

[Kalle]

Mulla on ollut ajatuksena täyttää kansia reilusti ja laittaa noin millin matalampi mäntä ja tehdä sitten "Relieving:iä" Sen verran että puristus suhde nousisi 7. Samalla millin kansipahvin ajattelin laittaa
http://s8.photobucket.com/user/Kohgs/me ... ort=3&o=19
http://s8.photobucket.com/user/Kohgs/me ... ort=3&o=20

Hyvältä ainakin näyttää tuo pytyn palotilan kiilto.

Matalampi mäntä, onkos tää niitä Datsunin mäntiä?
Mahlen 0217900 olis taas erä saatavana, mitat täysin samat kuin alkuperäisessäkin männässä (21mm tappi/79mm bore).
Mahlella pääsis samaan lopputulokseen vähemmällä työllä, kun ei tarvis vättämättä kuin kantta viilailla.

Ootko muuten alustavasti mittaillut millasiin puristuksiin tuossa pääsisi sopivilla täytöillä?
Koossa nuo venttiilit on sen verran paljon sivussa sylinteristä, että ihan hirmu korkeisiin puristuksiin ei taida kuitenkaan päästä, etteikö virtaus alkaisi ahdistaan.
Ja pitää myös muistaa, että aina kun puristus kasvaa niin palotilan lämpökin kasvaa. Tiedä sitten mikä tälläisessä ilmajäähdytteisessä on ns järkevä maksimi.

Omat kannet on vielä sen verran raakaversioita (molemmat hitsattuna, toinen karkeasti hiottuna), etten ole päässyt tilavuuksia mittaileen.
Omissa pytyissä on ainakin jonkin verran keskenään eroja ja nuo puristussuhteet pitää ainakin koittaa viilata mahdollisimman tasan molemmin puolin.

Olen sillain laskeskellu että täyttämällä puristuksia niin paljon kun vaan mahdollista ja sitten vahvemmalla kannentiivisteellä ja tuolla helpotuksella tasataan ne sinne 7 missä uralillakin on. Näin saatais kasvatettua sitä väliä mistä kaasu virtaa männän päälle.
Mielenkiintoisia vertailuarvoja: http://redmotorz.eu/index.php?option=co ... 4fbf38]/9/

Männät http://www.summitracing.com/parts/UEM-9079-1-5MM/

[MATTI]

Terps
Taas pitää heittää soraa rattaisiin..mutta näin kohdetta paremmin tuntematta heitän ilmaan että jos tuon täytöksen pulmapaikat suunilleen tietää niin eikö tuohon lätyskäkanteen voisi tehdä tilaa toiselle sytytystulpalle ?? Josko näin saisi palorintaman etenemään rivakammin...

[kalkkuna]

Terps
Taas pitää heittää soraa rattaisiin..mutta näin kohdetta paremmin tuntematta heitän ilmaan että jos tuon täytöksen pulmapaikat suunilleen tietää niin eikö tuohon lätyskäkanteen voisi tehdä tilaa toiselle sytytystulpalle ?? Josko näin saisi palorintaman etenemään rivakammin...

Tuplakynttilät lättäpäässä ja "toisio" puoli toteutettu erilisellä jakajalla. SF pyörä.

[MATTI]

Terps
No ompas veikeä vekotin..paljon on saatu kamaa mahtumaan..eikös tuon tupla sytytyksen hoitaisi ihan kahdella tuplapuolalla tai auton (4 syl)yhdellä hukkakipinäpuolalla. Onkohan tuo imuputkiston alla näkyvä pieni putki/tanko ihan vaan tukitanko, vai liekö oikein pakoputkesta johdettu imusarjan lämmityskierto..?

[kalkkuna]

Terps
No ompas veikeä vekotin..paljon on saatu kamaa mahtumaan..eikös tuon tupla sytytyksen hoitaisi ihan kahdella tuplapuolalla tai auton (4 syl)yhdellä hukkakipinäpuolalla. Onkohan tuo imuputkiston alla näkyvä pieni putki/tanko ihan vaan tukitanko, vai liekö oikein pakoputkesta johdettu imusarjan lämmityskierto..?

Eipä oikeen näy, vaikka joku lähtö tossa käyrässä näkyy? Olisko se lämmitys?

Etupäässä tais olla magneetto virranjakajan vastapuolella jolloin toiminta täysin itsenäistä pyörän muista sähköistä. Paljon muutaki ajatuksella tehtyä löytyy. Pyörä on vanhemman herrasmiehen todellinen taidonnäyte.

[MATTI]

No voi Je..sen munat! anteeksi brutaali ilmaus, mutta olenhan tämän nähnyt. Siinä taisi olla liipasumagneetto, ja olikohan tuo Fiatin tai (ladan) jakaja..volkkari tai Fiat tainnut toimia jakorattaiden luovuttajana..jne. Paljon hauskoja yksityiskohtia ,juttelin tosiaan tämän herrasmiehen kanssa joskus 2000-luvun alkupuolella tuolla Pitkämössä.

[MATTI]

Avataanko keskustelua..vai oliko se siinä?

[Kootteri]

Viikonloppuna tuli tehtyä karkeaa hiontaa täytetyille kansille.
Toinen kansi on jo kohtuu muodossa, mutta toinen vaatii vielä vähän enempi työstöä.

Jahka saan pytyt koneistuksesta ja saan Mahlet paikalleen niin pääsen touhuun muovailuvahan kanssa ja viilaamaan lopullisia muotoja kansiin.
Tarkoituksena säilyttää kanava pyttyyn avarana, mutta kuitenkin niin, että saadaan tuota palotilaa lyhennettyä ja paljealueesta tehtyä toimivampi.
Kunhan pytyt on paikallaan niin sitten tietää mikä on tuon männän ja kannen välisen paljealueen korkeus.
Tämä on se paikka mihkä eniten tulen kiinnittämään huomiota samoin kuin kannen ja sylinterin saumojen yhteensovitukseen.
Nähtäväksi kanssa jää pitääkö kansitasosta paljealueen takia plaanata siivua vaiko täyttää.

Lisäksi olen aika vakavissani lisätä nuo Singh Grooves:sit kanteen.
Tällä pitäis saada palkeeseen lisä turbulenssia samoin kun palotapahtuman aikana liekkiaallon etenemisen nopeutumista.
Pieni puristussuhteen lasku urilla varustettuna ei haittaa varsinkin jos näin saadaan palotapahtumaa parannettua ja detonointiherkkyyttä vähennettyä.

Nyt lättäpää aiheeseen enemmän tutustuneena olen monesta paikkaa lukenut, että puristussuhteen nosto ei lättäpäässä vaikuta kuten OHV-koneessa.
Lättäpään kohdalla puristusten nosto auttaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta lisää puristuksia nostettaessa hyöty pienenee ja kääntyy jopa vastaiseksi (lisäksi samalla lämmöt ja detonointiherkkyys kasvaa).
Netissä on graafista dynokäyrää tarjolla, missä korkeammalla puristuksilla varustettu lättäpää kyykkää matalampi puristeista aiemmin.
Tämä johtuu lähinnä siitä, että pakotahdissa kaasun virtaussuunta on 180* vasten imua.
Korkealla puristuksella varustettu peli puhaltaa kovemmin vastaan ja korkeilla kierroksilla tämä alkaa haittaamaan kokonaistäyttöä. Kaasuilla on hitautensa ja lättäpään palotila ei ole mitenkään optimaalinen.

[Kalle]

Viikonloppuna tuli tehtyä karkeaa hiontaa täytetyille kansille.
Toinen kansi on jo kohtuu muodossa, mutta toinen vaatii vielä vähän enempi työstöä.

Jahka saan pytyt koneistuksesta ja saan Mahlet paikalleen niin pääsen touhuun muovailuvahan kanssa ja viilaamaan lopullisia muotoja kansiin.
Tarkoituksena säilyttää kanava pyttyyn avarana, mutta kuitenkin niin, että saadaan tuota palotilaa lyhennettyä ja paljealueesta tehtyä toimivampi.
Kunhan pytyt on paikallaan niin sitten tietää mikä on tuon männän ja kannen välisen paljealueen korkeus.
Tämä on se paikka mihkä eniten tulen kiinnittämään huomiota samoin kuin kannen ja sylinterin saumojen yhteensovitukseen.
Nähtäväksi kanssa jää pitääkö kansitasosta paljealueen takia plaanata siivua vaiko täyttää.

Lisäksi olen aika vakavissani lisätä nuo Singh Grooves:sit kanteen.
Tällä pitäis saada palkeeseen lisä turbulenssia samoin kun palotapahtuman aikana liekkiaallon etenemisen nopeutumista.
Pieni puristussuhteen lasku urilla varustettuna ei haittaa varsinkin jos näin saadaan palotapahtumaa parannettua ja detonointiherkkyyttä vähennettyä.

Nyt lättäpää aiheeseen enemmän tutustuneena olen monesta paikkaa lukenut, että puristussuhteen nosto ei lättäpäässä vaikuta kuten OHV-koneessa.
Lättäpään kohdalla puristusten nosto auttaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta lisää puristuksia nostettaessa hyöty pienenee ja kääntyy jopa vastaiseksi (lisäksi samalla lämmöt ja detonointiherkkyys kasvaa).
Netissä on graafista dynokäyrää tarjolla, missä korkeammalla puristuksilla varustettu lättäpää kyykkää matalampi puristeista aiemmin.
Tämä johtuu lähinnä siitä, että pakotahdissa kaasun virtaussuunta on 180* vasten imua.
Korkealla puristuksella varustettu peli puhaltaa kovemmin vastaan ja korkeilla kierroksilla tämä alkaa haittaamaan kokonaistäyttöä. Kaasuilla on hitautensa ja lättäpään palotila ei ole mitenkään optimaalinen.

http://www.sscycle.com/tech/viewtopic.php?f=6&t=11661
http://www.harleyparts.ch/HDMac/project_8.htm
http://knuckleheadtheology.blogspot.fi/ ... alves.html
http://www.hobbytech.com/bobsengine/Motor1.htm
http://midstateantiquestockcarclub.com/flat_heads2.html
http://www.jalopyjournal.com/forum/show ... p?t=707640
Näistä urista on netissä paljon juttua, olis kiva kun noita testailtais K:N pytyissä jonkinlaisessa virtauspenkissä. Taitaa lättäpäässä tulla puristuksien kanssa aika pahoja ongelmia 8 tienoilla LUULISIN. Ite olen ajatellut johonkin 7 nurkille nostaa, ensin täytyy saada vaan kampiakselia parannettua.
Hitsailitko tavaraa tuohon kannen kengänkorkoon?
ps.Kuva olis kiva yllätys

[Kootteri]

Taitaa lättäpäässä tulla puristuksien kanssa aika pahoja ongelmia 8 tienoilla LUULISIN. Ite olen ajatellut johonkin 7 nurkille nostaa, ensin täytyy saada vaan kampiakselia parannettua.
Hitsailitko tavaraa tuohon kannen kengänkorkoon?
ps.Kuva olis kiva yllätys

Joo 7 on itselläkin olut jokin ns tavoitetaso.
Tuohon vastaiseen virtaukseen vieltä sen verran, että en tiedä kumpi vaikuttaa enempi tuo virtaus vai puristuksen kasvaessa kanavan koon pieneneminen. Jotain noiden yhteistä ja maagista tässä hommassa on.

Kansi hitsattiin täyteen aina tulpan uraan asti, nyt pikku hiljaa alkaa hakeen muotoja lähemmäksi sitä lopullista (vaikka loppuviilaus tuleekin ottamaan vielä rutosti aikaa).
Kuvia..hmm joku skydrive mulla on pakon sanelemana, mutta enpä ole tohtinut tutustua aiheeseen kuinka sinne laittais nuo NSA:takin pirusti kiinnostavat kuvamateriat.

[aki]

Mielenkiinnolla seuraan, vaikka itellä jääny rojekti odotteleen parempia aikoja..

[viilari]

Tääl Lahes oli n.10v sitten turbo-Koo, jossain alan lehdessä oli juttukin siitä(runko oli itse tehty ja matala), mahtaako kenelläkään olla tietoa missä ko.masiina on nykyisin?
Komee mopo ja kumi savus

[Kootteri]

On projekti ollut vähän holdissa, mutta alkaa taas etenemään.
Viime viikonloppuna tuli kasailtua kytkin nippuun, nokka paikoilleen ja tuli noita kansiakin työstettyä. Ohjelmoitavan sytkän pyörijäkin istui nokan päähän alkuperäisen pyörijän paikalle.

Pyttyjen deckit oli vähän eri korossa, joten piti käyttää ne vielä plaanissa ennen kuin pääsee tarkistaan nokan ajoituksen, asteet ja profiilin. Jos nyt viikonloppuna sais vaikka männät ja pytyt paikalleen, nokan mitattua ja kansiakin taas vähän eteenpäin.

[stahanov]

Paljonko alunperin pitäis jäädä väliä ykk.kannen ja männän laen väliin.

[Kootteri]

Paljonko alunperin pitäis jäädä väliä ykk.kannen ja männän laen väliin.

Viikonloppuna mittailin, että ainakin mun vasemman pytyn ykk jäi nyt deckistä ~6.3 mm paikkeille (vapaalla kädellä mauserilla mitattu).
Tuosta toisesta pytystä rapsastiin tuollainen 0.8 mm siivu pois, jotta tuli molempien pyttyjen deckit samalle tasolle.

Jos siis kuvitellaan, että nyt on deckkiin matkaa 6.3mm ja tuohon lisätään se deckin lasku 0.8 mm niin alkuperäsenä oltais noin 7.1mm tienoilla tässä esimerkissä.
Kannessa oleva patti on ~5mm ja oisko vakio tiiviste jotain ~0.6 mm niin välykseksi jäänee 7.1mm - 4.4 mm = ~2.7 mm.
Pytyn ja lohkon välisellä tiivisteen paksuudella tuota pystyy hieman pelaamaan samoin kun kannentiivisteen paksuudella.
Paha siis sanoa, mitä näissä on alunperin ihan oikeasti ollut välystä varsinkin kun näitä pyttyjä, kansia ja lohkoja on tullut ulos vähän eri valumuoteista yms.
Mistään en ole myöskään löytänyt mitään blueprint kuvaa mistä alunperin suunniteltu välys kävisi ilmi.

Tällä hetkellä tuossa mun rakennelmassa on tuo tdc deck siis 6.3mm - (patti 5 mm - kuparitiiviste 0.45 mm) joten välystä on luokkaa 1.75 mm.
Tuo 1.75 mm on tuumina 0.069" ja ameeriikan lättäpää jutut kertovat, että sopiva välys ois luokkaa 0.05-0.08" (1.27mm-2.03mm).
Paljealueen toimivuudesta on ollut juttua, että mielellään välys alta tuon 0.05", jotta puhallus toimisi paremin.
Pienempi välys siis parantaa tuota paljeominaisuutta ja samalla vähentää detonointiherkkyyttä. Toki pään iskeminen seinään sattuu myös.
Itse meinasin mennä tällä nykymitalla 1.75mm ainakin ihan alkajaisiksi.

[Kootteri]

Taas on kansia jatkojalosteltu. Nyt alkaa kannet oleen aika kohtuullisesti samanlaiset.
Tein pikaisen palotila mittauksen/laskelman ja sen perusteella puristus olis nyt luokkaa 7.7:1.
Pitää huomenna mitata tuo toinen palotila ja sen jälkeen alkaa hakea tilavuudet samoiksi.
Venttilit ainakin kaipailevat hieman lisätilaa, kun nostoa on nyt enempi kuin vakionokalla.

[Kootteri]

Tein jonkun laskuvirheen tuossa edellisessä viestissä. Puristussuhteen osalta ollaan nyt jossain 6.7:1 nurkilla.
Jonkin verran joutunut kairaan palotilaan koloa venttiileille johtuen tuosta nokka-akselin noston lisäyksestä.

[Kootteri]

Laitetaas pari kuvaa

Tästä lähdettiin liikkeelle.

Kannet_1.jpg (53.45 KiB) Katsottu 7984 kertaa

Vähän suurempia kairailtu pois

Kannet_2.jpg (49.68 KiB) Katsottu 7984 kertaa

Venttiilin välysmittauksia ja hidasta viimeistelyä

Kannet_3.jpg (63.16 KiB) Katsottu 7984 kertaa

Sylinterin viisteen mittausta muovailuvahan avulla.
Sylinterin kohdalta irtomännällä haettu täyttömuoto ja lopuksi rikkonaisella ikkunalasilla höylätty ylimääräinen vaha pois. Jäljelle jäävä vaha= sylinterin palotilan osuus.
Sama temppu tehty kannelle (tiivisteen kanssa) ja kannen viisteosuudelle mikä jatkuu sylinteriin.
Lisäksi männän etäisyys kanteen mitattu ja laskettu siitä oma siivu.

Mittausta.jpg (62.78 KiB) Katsottu 7984 kertaa

[Kootteri]

..nostetaanpas vanhaa ketjua ylöspäin, kun hulluja ideoita tulee lisää.

Onko tuota kukaan vaihtanut perinteistä 14mm tulppaa pidempään 19mm tai johonkin nykyaikaiseen ~25mm tulppaan. Ideana siis olisi, että tulpan "potero" täytettäisiin ja tilalle tulis pidempi tulppa.

Tällöin palotilan tilavuus pienenisi ja saatais ruttua hiukan lisää. Ja kun tulppa on kerran viistossa niin sama koko kipunakin siirtyisi kokonaisuudessaan lähemmäksi palotilan keskustaa, jolloin palaminen pitäis toimia paremmin.

Jos jollakin ko kokemuksia niin vois avautua, että onko ko toimenpiteessä jo jotain tunnettuja ongelmia tms.

[Uralrane]

Pidempi kierreosa kuljettaa lämpöä paremmin, joten varmaan käy siten kylmempänä -mikä nyt tietty on säädettävissä lämpöarvolla. Nykyvehkeissä kierteet ovat paremmin pienentyneet (halkaisijana), kun venttiilit vievät enemmän tilaa.

[Uskila]

Terve

Hyvin on K pysynyt seiskapätkän perässä norskien vuorilla, vaunussa 120 kiloa tavaraa mukana...

K 750

Ps vauhtia on pidetty noin 80 km/h